Pihaelämää

Pyöreän terassin toteutus

Teksti Mira Halonen kuvat Olivia Halonen

Pihan sepelialueella terassin ”perustukset” olivat jo valmiiksi kunnossa, joten sen päälle päästiin suoraan tekemään runkoa. Rungolle ei löytynyt valmista mallia, joten se suunniteltiin itse. Säteittäisen toteutuksen sijaan valittiin kahdeksankulmio, sillä pintalaudoitus haluttiin asentaa suoraan ja lisäksi terassin keskelle piti tehdä luukku kaivonkantta varten.

Runkoon käytettiin Byggmaxista hankittua kyllästettyä kakkosnelosta, reunoja kiertämään kyllästettyä terassilautaa. Puuosien pätkiminen oli nopeaa katkaisu- ja jiirisahan avulla. Kaikki puuosat kiinnitettiin toisiinsa ruostumattomilla ruuveilla. Työ oli nopeaa akkuvääntimellä. Rungon suoruutta tarkkailtiin vesivaa’alla.

Pintalaudoitus on UPM ProFi Piazzalla nopeaa. Symmetrisenä sen asennuksen voi aloittaa mistä terassin kohdasta tahansa. Ensin terassin rungon keskikohtaan asennettiin ruuvilla löyhästi suora puulista, jota käytettiin ikään kuin harppina. Sen avulla oli helppo tarkistaa lautojen sopiva pituus. Laudat sahattiin ensin vain yksi kerrallaan suurin piirtein oikeaan mittaan ja asennettiin piilopontistaan ensin keskeltä ruuvilla ja muista kohdista UPM ProFi Wing Clip -kiinnikkeillä. Niiden avulla lautojen väliset raot jäivät tasaisiksi ja lämpöeläminen on mahdollista.

Laudoituksen viimeistelyä varten piirrettiin reunalle terassin keskelle kiinnitetyn ”harpin” avulla tasainen ympyrä, jota pitkin sitten sahattiin pistosahalla. Alueen sepeli tasattiin vielä terassin reunoille. Reunaan voi halutessaan asentaa myöhemmin reunalistan.

Lasitetun terassin edestä oli jo aiemmin poistettu ränsistyneet pensasargervot ja niiden tilalle asennettu kaksi suurta vesiallasta ruostumattomasta teräksestä. Altaiden sisään sijoitettiin vielä Vesilähteen kautta tilatut Oasen vesiputoukset 60 ja 30 senttiä leveinä.

Altaiden ulkopuolinen, graniittilohkareilla rajattu alue täytettiin uudella istutusmullalla. Niihin istutettiin Suomen Viherpeukaloiden postimyynnistä hankitut Purppurailta-sekoitukset, joihin sisältyy arovuokko, ajuruoho, verikurjenpolvi, jalokurjenpolvi, syysleimu, myskimalva ja punatähkä. Ryhmiä täydennettiin vielä siniheinällä, hopeatopolla ja loistosalvialla.

Paikalle kannettiin vielä pyöreä liekkipöytä, joka lämmittää uudella terassilla istujia. Paahteisina päivinä terassin ylle avataan puolestaan iso aurinkovarjo. Molemmat Maskun valikoimasta. Juuttimatto ja rottinkituolit sekä raikkaat tekstiilit ja isot lasipullot löytyivät FanniK:lta.


Pidot metsässä

Toimittanut Mira Halonen Kuvat Smålands turism August Dellert

Niin sieni- kuin marjasadot vaihtelevat sekä vuosittain että alueellisesti. Jos sinua onnistaa vielä tänä syksynä samoillessasi, voit valmistaa ja nauttia saaliisi vaikka heti metsässä!

Rapsakat sienet metsässä

Puhdista sienet kuten kantarellit, suppilovahverot, haperot ja kehnäsienet roskista ja leikkaa jaloista mullan ja juurten jäännökset. Jos sinulla on isoja herkkutatteja, halkaise niiden jalat ja poista huonot kohdat. Halkaise myös herkkutatin lakki ja leikkaa pillit pois. Pienet herkkutatit voi laittaa pannuun pilleineen.

Laita sienet kuumalle ja huom. kuivalle pannulle ja haihduta nestettä pois. Yleensä noin 4 minuutin paisto riittää.

Kun suurin osa nesteestä on haihtunut pois, lisää joukkoon voi ja pyöräytä sienet siinä.

Mausta halutessasi suolalla ja pippurilla.

Marjaisa kiisseli

noin 2 l metsämarjoja (Muista vatukat, tyrni, mesimarja, villiherukat, lakka, karpalo… mitä vain maastosta löytyy!)

1 l vettä

2 dl sokeria

6 rkl pernajauhoa

1 dl vettä (perunajauhoa varten)

Laita puhdistetut marjat kattilan pohjalle. Lisää sokeri ja vesi kattilaan.

Nosta kattila tulelle ja kuumenna kiehuvaksi.

Nosta pois tulelta.

Sekoita perunajauhot kylmään vesitilkkaan sileäksi seokseksi ja lisää se ohuena nauhana sekoittaen marjoihin. Nosta kattila takaisin tulille.

Kun kiisseli alkaa uudelleen kuplia, nosta se pois.

Ripottele kiisselin pinnalle hiukan sokeria kuorettumisen estämiseksi. Tarjoa jäähtyneenä sellaisenaan.


Pihakokin terassimateriaalit

Teksti Mira Halonen

Pihakokkaus vaatiikin paljon terassin katemateriaalilta. Pelkkä sora tai nurmi on yleensä liian upottava alusta grillin ja ruokaryhmän alla. Lisäksi grillin siirtäminen on usein tarpeellista. Vaikka iso grilli olisi varustettu hyvillä pyörillä, liikuttaminen upottavalla alustalla voi olla hankalaa.

Myös liian pehmeään terassimateriaaliin saattaa grillin liikuttamisesta ja ruokaryhmän tuolien siirtelystä tulla painaumia ja
naarmuja. Pihakokin kannattaa siis valita mahdollisimman kova terassin pintamateriaali, ja esimerkiksi sijoittaa grillin alle suojamatto ja ruokaryhmän alle riittävän iso ulkotilan matto.

Ulkoruuanlaittoon tyypillisesti liittyviä ongelmia ovat myös rasvan kuten paistoöljyn ja marinadin roiskuminen ympäristöön, puu- ja hiiligrillien aiheuttamat nokitahrat, ketsupin, soijan tai punaviinin läikkyminen. Huokoiset lattian katemateriaalit, kuten puu, imee hetkessä tällaisen lian sisuksiinsa.

Joihinkin puutavaraan tulleisiin tahroihin voi auttaa hankaaminen suolalla
ja sitruunamehulla. Kannattaa kokeilla lisäksi etikalla pyyhkimistä tai lotrausta 3-prosenttisella vetyperoksidilla. Mutta vaikka toimisi heti, saattaa silti olla mahdotonta saada vaikka paprikan aiheuttama värjäymä pois. Joskus ainoa keino saada jälleen puhdas terassi, on hioa lauta ja käsitellä jatkossa koko terassi säännöllisesti öljyllä, niin se hylkii likaa paremmin
kuin käsittelemättömänä.

Myös komposiitista rasvaiset tahrat tulee pyyhkiä välittömästi rasvanpoistoaineella tai saippualla. Jos tahrat ehtivät imeytyvät materiaaliin, niitä on hyvin vaikea poistaa. Viinitahrat lähtevät normaalilla puhdistusaineella ja vedellä huuhtelemalla. Pieniä nokitahroja voi yrittää poistaa kevyesti hiomalla. Ruostetahrat pitäisi lähteä saippuoidulla sienellä ja vedellä – käytä tarvittaessa sitruunahapollista
puhdistusainetta. Jatkossa kannattaa käyttää grillin alla/edustalla
suojamattoa.

Keraamiselta ulkolaatalta ja liuskekiveltä tahrat on helppo pyyhkäistä pois ja siksi se on hyvä grillipaikan lattiamateriaali. Vain laattojen väliset saumat saattavat likaantua, mutta tahrat eivät näy helposti, jos valitset tumman saumausaineen.

Betonilaatoilta puolestaan esimerkiksi
rasvatahrat saa imeytettyä talouspaperiin. Pintamateriaaliin tiukkaan
imeytyneen tahran voi pestä painepesurilla ja kuumalla vedellä. Pesua voi tehostaa emäksisellä puhdistusaineella – joskus toimii ihan tavallinen
käsitiskiaine. Öljytahrat haalistuvat ajan mittaan jonkin verran itsestään.

Lisää vinkkejä terassin valintaan Terassi-lehdessä 4/19


Kohti kukkeaa ja satoisaa kesää

Teksti Mira Halonen Asiantuntijana Juha Toikka www.puutarha.com

Nyt on tärkeintä huolehtia olemassa olevista (joko itse kasvatetuista tai valmiina myymälästä ostetuista) taimista mahdollisimman hyvin. Ilmojen ollessa vielä viileitä, ei ulos istuttamista pidä kiirehtiä, vaan totuttaa taimet kaikessa rauhassa ensin ulkotilojen oloihin. Valmiitkin taimet ovat olleet yleensä kasvihuoneiden suojissa, ja vaativat myös totuttelua. Aloitetaan ilmoista riippuen 5–10 minuutista ensimmäisenä päivänä. Taimia ei kannata silloinkaan viedä suoraan auringonpaahteeseen tai tuuleen. Seuraavana päivänä taimet saavat olla kaksi kertaa pidemmän ajan ulkona. Jatketaan ajan tuplaamista parin viikon ajan, jolloin taimet ollakin jo koko päivän kerralla ulkona.

Ennen taimien istuttamista ulos astioihin, kasvihuoneeseen tai avomaan penkkeihin, varmistetaan, että kasvualusta on kunnossa. Ensiksi tarkistetaan salaojitus. Toiseksi tarkistetaan multatilanne. Pienelle alalle kannattaa hankkia puhdasta pussimultaa, jolla korvaa kokonaan vanhan kasvualustan. Suurempi alue käännetään ja puhdistetaan rikkaruohoista. Maanparannukseen käyvät hyvin maatunut hevosen- tai lehmänlanta ja oma komposti. Nämä antavat kasveille niiden tarvitsemia ravinteita. Jo kymmenen sentin kerros multaan sekoitettuna parantaa myös maan rakennetta, pitää sen paremmin kosteana ja tasapainottaa pH-arvoa. Verijauho ja luujauho ovat myös hyviä lisiä maanparannukseen. Lisäksi voit sekoittaa maahan puhtaan puun poltosta jäänyttä tuhkaa.

Samaan aikaan taimien istuttamisen kanssa on hyvä kylvää avomaan siemenet, kuten porkkana. Muistetaan vain noudattaa siemenpussin ohjeita ja tarvittaessa tukea uudet taimet. Tämän jälkeen maa kastellaan hyvin. Varo ensimmäisinä päivinä kuitenkin liikakastelua – sitä hennot juuret ja pieni lehtimäärä eivät siedä ulkonakaan. Molemmat kasvustot voi suojata aluksi harsolla niin hallan kuin tuholaisten varalta. Alussa kannattaa myös muistaa, että taimi yleensä juroo muutamista päivistä jopa viikkoihin, kun se on istutettu uuteen paikkaan. Se ei ole kuitenkaan suuttunut, vaan tekee juuria kiivaasti uuteen tilaansa.

Myöhemmin kesällä, kun kasvit ovat päässeet vauhtiin, lisätään kasvualustaan typpipitoisempaa lannoitetta kuten kanankakkaa, nokkosvettä, tuoretta nurmenleikkuujätettä tai laimennettua virtsaa. Huolehditaan myös sopivasta kastelusta esimerkiksi sadevedellä – kylmä vesijohtovesi säikäyttää kasvit. Maan haraaminen silloin tällöin parantaa veden imeytymistä mullan sekaan. Lisäksi tarkkaillaan päivittäin tuholaistilannetta ja ryhdytään tarvittaessa häätötoimiin. Kasvien kasvua kannattaa tukea kesän mittaan uusilla tuilla ja harventaa liian tiheässä kasvavia lehtiä ja taimia.

Sitten vain odotellaan ensimmäistä kukintaa tai satoa! Ja luomuna kasvatetuista koristekasveistahan löytyy myös aineksia ruokiin, kuten krassia salaattiin, kurkkuyrtin kukkia juomaan ja sarviorvokkeja täytekakkuun.

Kasvatus-erikoisteemajutut ovat ilmestyneet kokonaisuudessaan Terassin numeroissa 2 ja 3/19.


Talviretkeilijän täyteläiset eväät

Jäällä ja muualla talviluonnossa liikkujalle tulee nälkä. Näin valmistat
hyvän makuiset, pieneen tilaan reppuun mahtuvat ja ravitsevat
eväät, joiden raaka-aineetkin ovat osin villistä luonnosta!

RIISTAPASTEIJA
Ohje ja kuva Myllyn Paras
1 pkt voitaikinaa (500 g)
400 g peura, hirven tms. jauhelihaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
loraus öljyä
1 dl esikypsytettyjä, rikottuja
ohrasuurimoita 1 dl puuroriisiä
suolaa, mustapippuria,
paprikajauhetta,
(chilijauhetta)
VOITELUUN
kananmunaa









Kypsennä riisit ja ohrat pakkauksen ohjeen mukaan. Silppua sipulit ja kuullota ne öljyssä. Lisää sekaan jauheliha ja ruskista. Mausta jauheliha ja sekoita jauhelihaseos kypsään riisi-ohraan. Kauli jokainen sulanut voitaikinalevy puolet ohuemmaksi, ja leikkaa ne kahtia. Näin saat 10 kpl noin 10 x 15 cm:n kokoisia taikinalevyjä. Pistele syntyneet taikinalevyt haarukalla tiheästi ja paina kevyesti taikinalevyn keskelle taitosviiva leipäveitsen tylsällä reunalla.
Täytä taikinalevy noin ruokalusikallisella täytettä ja taita taikinalevy kaksinkerroin. Painele saumat haarukkaa apuna käyttäen kiinni. Voitele taskut munalla, jonka rakenteen olet sekoittanut rikki. Paista pasteijoita 200-asteisen uunin toiseksi
alimmalla tasolla 10–15 minuuttia
kunnes pinta on kauniin ruskea. Pakkaa jäähtyneet pasteijat mukaan retkelle, ja lämmitä niitä hetki nuotiolla ennen nauttimista.
KERKKÄLATTE
Ohje ja kuva Arctic/Hanna Hurtta
5 dl kasvimaitoa
2 tl Arctic Warriorsin
KERKKÄ-kuusenkerkkäjauhetta
2–3 tl hunajaa tai vaahterasiirappia
Ripaus kerkkä- tai vaniljajauhetta


Kuumenna kasvimaito höyryäväksi. Sekoita tilkka kasvimaitoa ja makeutus kuusenkerkkäjauheeseen. Kaada loput maidosta ja sekoita vaahtoavaksi blenderillä tai maidonvaahdottimella. Kaada retkelle mukaan otettavaksi vedellä esikuumennettuun termariin. Ravista juoma evästauolla termarissa ennen kuppeihin kaatamista.