Pihaelämää

Kurpitsa-palsternakkasalaatti

Ohje ja kuvat Hotelli Kalevala

1 luomusitruuna< /br> 100 g jogurttia< /br> 80 g majoneesia< /br> 1 tl agavesiirappia< /br> suolaa, pippuria< /br> n. 350 g kurpitsaa< /br> 400 g palsternakkaa< /br> 1 hapan omena< /br> n. 180 g salaattia< /br> 40 g saksanpähkinöitä< /br> 40 g kuivattuja kirsikoita

1. Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Sekoita 2 rkl sitruunan mehua, raastettu kuori, jogurtti ja majoneesi. Mausta agavesiirapilla, suolalla ja pippurilla.

2. Kuori kurpitsa, poista siitä pehmeät sisäosat ja siemenet. Leikkaa kurpitsa 8 cm ohuiksi pitkiksi siivuiksi (parhaiten kuorimaveitsellä). Samoin palsternakka. Sekoita molemmat salaattikastikkeeseen.

3. Leikkaa omena neliöksi, poista siemenkota ja leikkaa se pitkittäin ohuiksi viipaleiksi. Pirskota sitruunan mehulla. Sekoita omenaviipaleet varovasti kurpitsan ja palsternakan joukkoon. Puhdista salaatti ja leikkaa se n. 0,5 cm leveiksi siivuiksi ja sekoita joukkoon. Anna salaatin hautua jääkaapissa noin tunti.

4. Hakkaa pähkinät ja kirsikat erikseen pieniksi.

5. Koristele salaatti pähkinä- ja kirsikkamurskalla.

 


Lugnetin viikonlopun marjapiirakka

Kuvat ja ohje Lugnet Life & Living

Johanna Seppälän marjapiirakan reseptiä kannattaa kokoilla vaikka perhejuhliin tai viikonvaihteen omaan herkutteluun. Suussasulavaa!

Noin 20 annosta

Muruseos:
8 dl vehnäjauhoa
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa
250 g voisulaa
Pohjataikina:
noin 1/3 muruseoksesta
2 dl piimää
1 kanamuna
Täyte:
3 dl punaviinimarjoja
3 dl mustikoita
2 tölkkiä rahkaa (2 x 250 g)
2 dl sokeria
2 kanamunaa
3 tl vaniljasokeria
pinnalle 1/3 muruseoksesta

1. Sekoita muruseoksen kuivat aineet ja lisää lopuksi voisula. Jaa seos kahteen eri kulhoon. Käytä 2/3 muruseoksesta pohjataikinaan. Jätä kolmannes pinnalle ripoteltavaksi.

2. Lisää pohjataikinaan keskenään sekoitetut piima ja kanamuna. Levitä seos leivinpaperilla vuoratulle pellille.

3. Ripottele pohjataikinan päälle marjat.

4. Sekoita rahkat (mausterahkat käy myös), sokeri, munat ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle, ripottele lopuksi muruseosta pinnalle ja paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

Tarjoa piirakan kanssa vaniljakastiketta!

 


Karitsaa grillistä

Kuvat HKSCAN ja Ravintola Gösta

Helppo pääsiäisateria syntyy nopeasti karitsan paahtopaistista. Murea paahtopaisti on yksi edullisimmista ruhonosista. Paistista ei tarvitse poistaa kalvoja ja tai jänteitä vaan se on suoraan valmis grillattavaksi.

5–6 annosta

800 g valkosipuli-yrttimarinoitua karitsan paahtopaistia
1 rkl öljyä

Parhaan lopputuloksen saat, kun annat lihan lämmetä noin tunnin huoneen lämmössä ennen kypsennystä. Pyyhi ylimääräinen marinadi pois paahtopaistin pinnalta.
Ruskista paahtopaistit grillissä, parilassa tai pannussa tilkassa öljyä molemmilta puolilta. Paista ensin kuumalla, sitten keskilämmöllä noin 8 minuuttia välillä käännellen. Karitsaa ei kannata grillata läpikypsäksi, vaan jättää se sisältää kauniin roseeksi. Sopiva sisälämpötila karitsalle on 54–58 astetta.
Kääri paahtopaistit alumiinifolioon ja anna vetäytyä ennen tarjoilua.

Maitosuklaa mousse ja mansikkasorbet

100 g vaniljakastiketta ( esim. Valion Wanhan ajan )
100 g vadelma sosetta
2½ dl kermaa vaahdotettuna
150 g maitosuklaata
1 kpl liivatetta

1. Sulata suklaa mikroaaltouunissa matalalla teholla, välillä sekoittaen.
2. Lämmitä myös vaniljakastike, ja sulata liotettu liivate vaniljakastikkeen joukkoon.
3. Samanaikaisesti vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi.
4. Yhdistä sulatettu suklaa ja vaniljakastike.
5. Lisää lopuksi kermavaahto nostellen. Voit laittaa moussen suoraan esimerkiksi annosvuokaan tai lasiin hyytymään noin neljäksi tunniksi.

Mansikkasorbet

500 g mansikkaa
150 g sokeria
100 g ruoanvalmistusjogurttia
1 rkl sitruunan mehua

Soseuta ainekset ja jäädytä sorbetiksi jäätelökoneessa.

 


Pontevia potkuja ja liukasta liitoa

Jaana Kosunen Kuvat Ilkka Salmi

Retkiluistelu sekoitetaan helposti matkaluisteluun, jossa matkaa taitetaan aurattua jäärataa pitkin. Retkiluistelussa sen sijaan luistellaan vapaasti luonnonjäillä, vaihtelevien luonnonolosuhteiden armoilla. Siksi niin turvallisuussäädökset kuin harrastajien kouluttaminenkin on tarkempaa, mitä matkaluistelijoilla. Ennen pidempiä retkiä vasta-alkajalle suositellaan niin sanottua tulokaskurssia, jossa perehdytään erityisesti lajin turvallisuussääntöihin.

Olennaista retkiluistelun tekniikassa on liuku, jolle annetaan lisävauhtia sivulle suuntaavalla potkulla. Kaunoluistinten tai hokkareiden sijaan matkaa taitetaan pitkäteräisillä ja hyvin teroitetuilla retkiluistimilla. Silloin pääsee nauttimaan hyvästä vauhdista, mutta on pitkä terä myös turvallisuusseikka, sillä se helpottaa luistelua epätasaisellakin jäällä. Retkiluistimista puhuttaessa tarkoitetaan itse asiassa luistimien teriä, jotka kiinnitetään joko tukevaan retkeilykenkään tai sitten hiihtomonoon sopivalla siteellä. Kengän on tuettava hyvin nilkkaa, jotta jalka pysyy oikeassa asennossa vauhtia potkiessa.

Hyvien luistimien lisäksi onnistuneeseen reissuun tarvitaan myös sopiva vaatetus. Ota mallia hiihtajiltä ja pue monta kerrosta.

Retkiluistelussa turvallisuus on seikka, johon suhtaudutaan vakavasti. Matkaan ei lähdetä yksin, eikä missään tapauksessa ilman turvallisuusvälineitä.

Muistilista luisteluretkelle

  • Muista turvavarustus: jäänaskalit ja pilli kaulahihnassa, heittoköysi pakattuna niin, että sen saa käyttöön irrottamatta reppua selästä, lantiovyöllä ja haarahihnalla varustettu kelluttava reppu, jossa sisällä vesitiiviisti pakattu täydellinen vaihtovaatekerta, sekä jääsauvat.
  • Myös puhelin on hyvä pakata vesitiiviisti.
  • Pidä huoli, että välineet, joilla luistelet, ovat hyväkuntoiset.
  • Pukeudu lämpimästi. Muista suojata kasvot viimalta.
  • Tee matkaa kokeneen oppaan seurassa ja mieluiten seurueessa, jossa on vähintään kolme henkilöä.
  • Jokainen on viime kädessä vastuussa omasta turvallisuudestaan. Ole siis huolellinen.
  • Älä unohda eväitä – lämmin juoma termospullossa sekä eväsleivät levittävät hymyn huulille, vaikka vähän paleltaisikin.
 

 


Postikorttimaisemissa

kaarinatoivanen

Teksti ja kuva Jaana Kosunen

Taiteilija Kaarina Toivasen ja hänen aviomiehensä Martin kodin takapihalla käy armoton vilske, kun pikkulinnut lentelevät heinäseipääseen ripustetun siemenaterian ympärillä. Näky on kuin suoraan taiteilijan itsensä tekemästä postikortista. Niissä esiintyy lähes aina hyväntuulisia, veikeitä metsän eläimiä: sirkuttavia pikkulintuja, keimailevia kettuja tai mäkeä laskevia jänöjä. Yhtäkään eläintä ei Toivanen aja pihaltaan pois – kuka sellaista nyt inspiraation lähteilleen tekisi?

Oman pihan lisäksi sen takaa avautuva metsä on monen kortin tapahtumien näyttämö. ”Olen esteetikko ja näen kaikkialla ympärilläni paljon kaunista. Siksi haluan piirtää vain kauniita asioita ja hyväntuulisuutta, ja levittää niitä tunteita töilläni myös eteenpäin.” ”Olen piirtänyt myös tonttuja aina, aivan lapsesta saakka. Niiden hyväntuulisuus on tarttuvaa. Ehkä siksi piirrän niitä niin mielelläni.”

Metsäretkiltä mukaan napatut oksat, kepit ja kivet löytävät pihalla oman paikkansa joko pihapöydän piristyksenä tai kukkapenkin reunaa kaunistamassa. Piha onkin saanut useita palkintoja. Toivaset paljastavat, että se on pariskunnan onnen täyttämä työleiri, jossa huhkitaan yhdessä suunnitellen ja sulassa sovussa toteuttaen. ”Talven tullen siirrytään sisälle seuraamaan, kun takapiha alkaa elää taas ihan omaa elämäänsä. ”Kun kesäisin urakoimme pihahommissa, saa hyvällä omallatunnolla talvella pysytellä lämpimässä. Silloin tehdään vain ne pakolliset lumityöt.”

kaarinatoivanen_kortti2kaarinatoivanen_kortti1kaarinatoivanen_kortti3