Kuumat vinkit

Koristevalaistuksen suunnittelu

Valaistuksen suunnittelu Heidi Hannus Kuvat Jaakko Huikari

Aloita koristevalaistuksen suunnittelu tekemällä piirros pihastasi, peruspihavalaistus huomioiden. Käytä mittakaavaa jos mahdollista. Tee piirros myös rakennuksien julkisivuista. Mittaa valojen pituudet, korkeudet ja leveydet ja hahmottele valot piirustukseen. Huomioi ikkunat, ovet, pilarit, pergolat ja asuinrakennusten lisäksi piharakennukset. Muista jättää tilaa lumitöille ja kulkureitit avoimiksi.

p>Suhteuta valonlähteen koko valaistavaan kohteeseen. Iso piha tarvitsee näyttävämmän toteutuksen kuin pieni parveke.

Pidä värimaailma samalla alueella hillittynä. Toinen värimaailma voi olla etäämpänä, johon on mielellään eri katselusuunta. Päätä lisäksi haluatko kirkkaan väriksi lämpimän vai kylmän valon. Älä sekoita näitä!

Käytä talvipihallasi myös välkkyviä valoja ja erilaisia muotoja hillitysti. Valitse mieluummin samasta muodosta eri kokoja, jos mahdollista. Ennen ripustamista, tarkista, että kaikki valot toimivat ja sähköjohto on täysin kunnossa ja turvallinen. Tarkista myös, että käytät sarjojen yhdistämiseen aina samaa merkkiä ja mallia.

Aloita koristaminen helpoimmasta päästä eli valaisemalla pensaat ja havut. Esimerkiksi valoverkot ovat helppoja asentaa. Aloita ripustaminen keskeltä, ja levitä verkko tasaisesti sivuille. Valoverkot somistavat myös kivet, kasviryhmät ja rungolliset pensaat. Valoketjut asennetaan puihin aloittamalla ylhäältä alas.

Räystään alle käyvät jääpuikot tai matalat valoverkot. Kiinnitys onnistuu muovinipsuilla. Jääpuikot näyttävät paremmilta, kun asetat ne tiheään. Valkoinen tai kirkas sähköjohto on helpompi piilottaa näkyvistä kuin tumma. Ole huolellinen ripustuksessa – huomioi talven mittaan kertyvä lumi.

Näyttäviä puita voit valaista myös alhaalta käsin kohdevalaisimilla. Kokeile lisäksi valoheittimiä, joilla voi heijastaa talon seinään erilaisia kuvioita. Pitäydy silti enintään kahdessa värissä, ettei lopputulos ole levoton. Sähkökäyttöistä valaistusta voi täydentää oikealla tulella, kun haluaa toivottaa jouluvieraat tervetulleiksi.

 


Rantasaunan uusi ilme

Teksti ja kuvat Marjut Päivänurmi

oensuusta 60 kilometrin päässä Kiihtelysvaarassa, on kahden aikuistuvan tyttären vanhempien koti. Vanhasta pihapiiristä löytyy hurmaava järvenranta ja rantasauna, jota perheen äiti on päivittänyt tähän päivään sopivaksi ja esittelee nyt kotimaisemiin saunomaan tulleille tyttärilleen.

Kesäkuussa punamultainen mökki sai uuden modernimman ilmeen ulkopintoihinsa. Tähän käytettiin Virtasen mustaa maalia. Näin saatiin sopivaa savusaunan tunnelmaa.

Annie Sloan chalk- ja wallpaint-maaleihin höpsähtänyt äiti on maalannut sekä takkahuoneen että pukuhuoneen sisäpuolelta, joten tunkkaisen värinen mänty on saanut väistyä ihanan Graphite-värin tieltä.

Pitkään saunalla on pärjätty pelkillä kynttilöillä, nyt lisävaloa antamaan löytyi Airamin köysilamput. Tänä kesänä tuli markkinoille Piipon musta köysi, johon perhe ihastui heti – siitä luotiin kaiderantasaunan ulkoportaiden yhteyteen.

Pihapiiri saunan ympärillä on sen sijaan saanut olla luonnontilassa, koska paikka on kauneimmillaan perheen mielestä juuri niin.

 


Saunaan!

Teksti Mira Halonen Kuvat valmistajilta

”Sauna on lähes vakiovastaus, kun kysyy keneltä tahansa suomalaiselta tai ulkomaalaiselta, mitä Suomesta tulee mieleen. Sauna on iso osa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria”, kertoo Finavian markkinointijohtaja Katja Siberg.

Suomensukuiset kansathan aloittivat saunomisen jo 10 000 vuotta sitten. Aikojen alussa sauna oli peseytymispaikka ja kiukaalla vain lämmitystehtävä. Tänään sauna on suomalaisille yksi tärkeimmistä rentoutumispaikoista, josta haetaan myös terveysvaikutuksia.

”Sauna on paikka, jossa uudistuu keho ja mieli, ja on täydellinen tunnelma kaikille aisteille”, kuvailee Timo Huhtamäki Harvialta. Samalla kiukaasta on tullut yksi sisustuselementti. ”Haluamme tuottaa saunahetkiin elämyksellisyyttä myös visuaalisuudella, joten panostamme vahvasti muotoiluun”.

Harvialta tuli tänä vuonna jo myyntiin erikoiserä juhlalaatalla varustettua Kivi Finland Edition -sähkökiuasta 500 kappaleen rajoitettu erä Harvia Finland -puukiuasta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Viimeisimmäksi yritys lanseerasi Harvia VitaMy-infrapunasaunan ja elementtirakenteisen Harvia Panorama -hybridisaunan, jossa infrapunan lämpöä voi täydentää esimerkiksi muotoilustaan palkitulla Concept R -sähkökiukalla.

Eikä uutuuksia puutu muiltakaan. Nyt voi todella valita juuri omaa makua vastaavan saunan ja suihkun, tai vaikka paljun yhdistelmän. Niin sauna kuin paljukin voidaan lämmittää illalla, kun kaikki työt esimerkiksi mökin pihassa on tehty ja lihakset kaipaavat hoitavaa lämpöä. Yhä useampi myös kokeilee perinteisen löylyttelyn rinnalle nousseita saunassa tehtäviä turvehoitoja, aromaterapiaa ja joogaa. Ja vaikka saunakulttuuri näin elää ja muuttuu, niin ehkä juuri muutosten avulla se pysyy meillä niin vahvana, ja jää ulkomaalaistenkin vieraiden mieleen.

 


Cityparveke herää kevääseen

Teksti ja kuvat Hanna Leino

Parvekkeen suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon taloyhtiön säännöt. Amppelien ja kukkalaatikoiden sijoittelussa on omat rajoitteensa. Asukas on velvollinen pitämään parvekkeensa puhtaana, siistinä ja turvallisena, eikä sinne voi varastoida mitä vain.

Tämän parvekkeen uudistuksessa lähdettiin liikkeelle suojakankaan ompelusta kaiteiden sisäseinien suojaksi. Musta markiisikangas toimii lämmöneristäjänä ja tuulensuojana ja se on helppo irrottaa yläreunan nauhakiinnityksestä pesua varten. Markiisiin ommeltiin myös muutama tasku sanomalehtiä ja kesäkirjoja varten.

Rakkaus Italiaan saatiin näkyviin, kun yrtit, sitruuna- ja oliivipuut sekä lyyraviikuna tuotiin tilaan. Vanhoista viinipullojen ja hedelmien kuljetuslaatikoista saatiin pienen parvekkeen nurkkaukseen sopivasti lisätilaa ruukkuja ja istutuksia varten. Puiset laatikot käsiteltiin mustalla terassiöljyllä. Ruukkuihin istutettiin runsaasti yrttejä, timjamia, rosmariinia ja basilikaa, joita käytetään päivittäin ruuanlaitossa.

Nyt sitruunankukat tuoksuvat ja kevätaurinko lämmittää neljän neliömetrin uudistunutta ulkotilaa. Asukkaat voivat juoda niiden tuoksussa aamukahvia auringon noustessa ja syödä lounasta keskipäivän lämmössä.

 


Lippu liehumaan ABC

Teksti Mira Halonen Etusivun kuva Flagmore

Suomessa jokaisella yksityishenkilöllä oikeus liputtaa kansallislipulla muulloinkin kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Liputtamalla voi osoittaa juhlamieltä milloin vain. Kansallislipun on oltava mittasuhteiltaan ja väreiltään oikea. Lipun korkeuden tulee olla noin kuudesosa salon pituudesta. Kotimaiset lipputehtaat valmistavat Suomen lippua vakiokokoina. Esimerkiksi kymmenen metrin salkoon tulee lippu numero 10, jonka koko on 165–268 senttimetriä.

Lippu nostetaan salon huippuun tasaisin, rauhallisin vedoin. Lippunarut kiristetään tiukalle, kierretään muutama kierros salon ympärille ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Lippu ei saa missään vaiheessa koskettaa maata, joten pyydä tarvittaessa apuvoimia lipun kannattelemiseen.

Liputus saa alkaa aamulla kello 8 ja sen tulee päättyä auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Juhannuksena liputus alkaa aattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä, ja kun vaalipäivän äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, lippu lasketaan kello 20.

Lipun laskeminen tapahtuu yhtä arvokkaasti kuin nostaminenkin. Kostea lippu kuivataan sisätiloissa, likaantunut pestään pesuohjeen mukaisesti. Säilytä lippua sen omassa pussissa sininen väri päälle taitettuna, narut ja liittimet vapaina.

Vaurioitunutta lippua voi yrittää korjata, mutta sitä saa käyttää enää vain, jos korjausjälki ei näy liputettaessa. Huonoksi mennyt lippu hävitetään polttamalla tai leikkaamalla se pieniksi palasiksi muutamaan eri erään talousjätettä.

Liputus ei kuitenkaan ole velvollisuus, joten ei haittaa, jos se vaikka unohtuu tai olet estynyt.

Lisää liputusohjeita ja lipputietoa, ks. www.suomalaisuudenliitto.fi.

Muista myös isännänviiri. Se saa olla salossa päivät ja yöt, esimerkiksi kesämökillä koko kesäkauden. Isännänviirin suositeltava pituus on noin puolet lippusalon pituudesta. Usein viiri valitaan syntymämaakunnan mukaan, mutta perhe voi myös suunnitella aivan oman viirinsä!