Erikoisteemat

Syksyn tähti

Teksti Mira Halonen Kuvat Stars for Europe SFE

Joulutähti on perinteinen ja myydyin joulukukkamme. Ei siis ihme, että siitä on jalostettu uusia värejä ja muotoja, jotka halutaan koteihin tuomaan väriä ja kauneutta jo ennen joulua, heti syksyllä.

Kauniilla, lohen, kanelin, ruusun ja aprikoosin sävyisillä joulutähden lehdillä saa aivan uutta ilmettä kotiin, sillä näiden joulutähden erikoisempien värien käyttö ei ole vielä kovin laajaa. Kannattaa kokeilla, sillä etenkin Princettia-sarjaa on saatavana myymälöistä jo syyskuussa. Hempeän värisillä lajikkeilla on hyvin niitä kuvaavia nimiä; Autumn Leaves, Cinnamon Star, Lemon Snow, Wintersun…

Vaikka kasvi mielletään sesonkituotteeksi, joulutähden voi saada kestämään vuosikausia. Hoidon suhteen uudet joulutähdet eivät eroa klassisiin valkoisiin tai perinteisiin punaisiin verrattuna. Sijoita kasvi kotona valoisaan, vedottomaan paikkaan – ei kuitenkaan lämpöpatterin lähelle. Kaikki joulutähdet menestyvät tasaisen lämpimässä paikassa (15–22°C) säännöllisellä, huoneenlämpöisellä vedellä tehdyllä hyvin maltillisella kastelulla. Älä käytä kylmää vettä tai päästä multaa kuivahtamaan kastelujen välillä.

Vinkki! Jotta joulutähti muodostaisi värikkäät suojuslehdet myös seuraavana vuonna, varmista noin kuuden viikon ajan, ettei se saa valoa/aurinkoa 12 tuntia enempää vuorokaudessa. Sijoita kasvi esimerkiksi pimennettyyn huoneeseen tai peitä pahvilaatikolla.


Rajoita ja korosta rajaamalla

Teksti Olivia Halonen Kuvat Shutterstock

Nurmikon, istutusalueiden ja kulkuväylien rajaamisella luot puutarhaan siistin ja viimeistellyn ilmeen. Reunustuksen jälkeen nurmikko ei leviä helposti istutusalueelle ja multa pysyy kukkapenkissä kovalla sateellakin. Kauniilla rajauksella saat lisäksi kukkapenkistä esiin kohokohdat ja helpotat pihan siistinä pitoa. Reunustamiseen kannattaa valita puutarhaan ja taloon sopiva tyyli. Tapoja, reunusmateriaaleja ja muotoja on monia!

Kivi on todella monipuolinen reunustus- ja pengerrysmateriaali. Sitä pystyy työstämään haluamaansa muotoon ja se sopii kaarevien ja pyöreiden muotojen tekemiseen. Jos tontilta löytyy isoja luonnonkiviä tai lohkareita, kannattaa niitä hyödyntää pihassa rajaamisessa, jos suorat viivat ja säntillisyys eivät ole tärkeitä. Luonnonkiviä käyttämällä säästät ja saat persoonallisuutta pihaan. Kivien koloihin voi istuttaa söpöjä kivikkokasveja pehmentämään kokonaisuutta.

Korkeiden kohopenkkien tukemiseen käy hyvin pyöreiden luonnonkivien lisäksi betoniset muurikivet, joista löytyy kokoja, värejä ja muotoja moneen makuun. Tiilistä tukevampi vaihtoehto on betoninen kattotiili, mutta silmää miellyttävämpi on lasitettu savitiili. Myytävänä on myös paljon muita erilaisia hiottuja tiiliä ja laattoja, joilla saa istutusten reunat tukeviksi.

Kivien paikka täytyy kuitenkin suunnitella tarkkaan, jotta ne eivät haittaa ruohonleikkuuta. Esimerkiksi sora ja mukulakivi eivät nurmikon reunassa ole käytännöllisiä, vaikka ne ovatkin oiva pari keskenään.

Turveharkot ovat omiaan happamassa maassa viihtyvien kasvien reunustamiseen. Niitä on helppo muokata ja kasata.

Metalli sopii kukkapenkin rajaamiseen silloin, kun halutaan tarkkoja ja suoria linjauksia, jotka kestävät pitkään. Perinteinen englantilainen kanttaus on helppo toteuttaa ja nurmen leikkaus on erityisen helppoa istutusten reunalla. Metalliset rajaukset sopivat erityisesti tasamaalle. Erityisen suosittu on ollut viime vuosina Corten-teräs.

Puu on monikäyttöinen materiaali. Suoralinjaisesti kasvavat ryhmät voi reunustaa helposti puulankulla tai vaikkapa painekyllästetyillä pihalaatoilla tehdyllä polulla. Jos omalta kotipihalta löytyy puupätkiä, niitä voi hyödyntää rajauksessa, vaikka ne eivät kestäkään yhtä hyvin ajan patinaa kuin kyllästetyt lankut ja parrut. Toki laho ilme voikin olla tehokeino, joka toistuu ympäri jokaista kukkapenkkiä. Puisia reunusmateriaaleja pystyy helposti maalaamaan mieluisen värisiksi. Näin luodaan persoonallisuutta sekä uutta että huoliteltua ilmettä kukkapenkkiin. Luonnonläheisessä pihassa voi suosia lisäksi pajua ja kuorimatonta puuta. Etevin voi vaikka punoa pajusta reunuksen ja rakentaa siitä maisemaan sointuvia tukiaitoja.

Ruukkureunus herättää huomiota ja katseita puutarhassa. Se sopii erityisesti penkkiin, jossa kukinta on vaisua eikä tukea tarvita. Erikokoisia ja -värisiä ruukkuja voi asetella nurinpäin ja osan jättää oikeinpäin ja istuttaa niihin pieniä kesäkukkasia. Myös rikkinäisiä ruukkuja voi hyödyntää. Esimerkiksi vain ruukkujen pohjat reunustuksessa ovat kiinnostava yksityiskohta.

Muovisista vaihtoehdoista valmis nurmikon reunanauha on huokea ja nopea asentaa. Sekin pitää nurmikon oikealla alueella ilman, että se leviää kukkapenkkiin. Muovisten vaihtoehtojen kestävyydessä ja ulkonäössä on toki vielä kehitettävää.


Laadukasta allasvettä

Teksti Mira Halonen


Jotta vedestä voi nauttia turvallisin mielin koko kesän ja koko perheen voimin, allasveden on oltava raikasta ja täysin puhdasta kaikesta liasta, sekä näkyvästä että näkymättömästä. Näkyvä lika voi olla vaikka ruohosilppua ja hyönteisiä. Helpoin tapa poistaa ne altaasta on kerääminen haaviin, kun ne kelluvat veden pinnalla. Pohja puhdistetaan pohjaimurilla, joka liitetään joko vedenpoistoaukkoon tai puutarhaletkuun. Se toimii pölynimurin tavoin veden alla ja imee sisäänsä pohjalle laskeutuneen näkyvän lian. Näkyvää likaa poistuu lisäksi altaan suodattimen kautta. Suodattimia on erilaisia, vaihtelevan laatuisia ja erilaisilla kapasiteeteilla – varmista, että omasi on vesi- ja käyttäjä-/käyttömääriin riittävän tehokas. Tavallisimmat suodattimet yksityisissä altaissa ovat hiekkasuodattimia ja patruunasuodattimia. Likapartikkelit kiinnittyvät suodattimen pintaan, jonka riittävästä pesusta ja vaihdosta tulee huolehtia. Näkymätöntä likaa, kuten kosmetiikkaa, kehon nesteitä, sieniä, levää, bakteereja ja viruksia voi hallita allaskemikaalien avulla. Kemiallinen puhdistus on yhtä tärkeää sekä pienissä että suurissa altaissa.

Pieniin altaisiin tarvitaan vain pienempiä määriä. Tärkeintä on seurata veden laatua aktiivisesti, etenkin kun käyttökertojen ja käyttäjien määrä äkillisesti kasvaa. Seurantaan sopivat muun muassa Nitor Pool -testitikut. Ihanteellinen pH-arvo uimaaltaan vedelle on 7,2-7,6 – siinä on kaikista miellyttävin kylpeä. Alhainen pH-arvo voi aiheuttaa silmien ja iho ärsytystä sekä vaurioita putkistoille, suodattimelle ja pumpulle. Tyypillisiä vaurioita ovat ruosteen muodostuminen ja vihreät hiukset. Korkea pH-arvo voi näkyä muun muassa sameana vetenä, kalkinmuodostuksena ja levien ilmestymisenä. Sopivan arvon tasapainottamiseen löytyy pH+ ja pH- aineita. Joskus, jos vesi on likaantunut enemmän, on tarpeen tehdä shokkikäsittely sopivilla aineilla tarkasti ohjeita noudattaen, ja reunojen ja suodattimen mekaaninen puhdistus, jotta saavutetaan taas hyvä vesihygienia. Altaaseen lasketussa vedessä voi olla myös kalkkia ja metallia, jotka voivat haitata veden laatua ja tulla näkyviin värjäyminä. Kalkin altaaseen jättämä vaaleanharmaa kerros kertoo veden lian korkeasta pH-arvosta, raudan korroosio näkyy ruskeina tahroina ja kupari sini-vihreinä paljastaen puolestaan veden liian alhaisen pH-arvon. Näiden suolojen
hallintaan tarvitaan sekä mekaanista käsittelyä että kemiallista puhdistusta.

Lisää vinkkejä ihmisille, joilla on herkkä iho Terassi-lehdessä 4/19


Maton käyttö ulkotilassa

Teksti Mira Halonen Kuvat valmistajien

Terassille, parvekkeelle tai muualle ulkotilaan sopivat matot viimeistelevät ulko-oleskelutilasi miellyttäviksi. Matto sekä parantaa terassin ilmettä, että luo mukavat puitteet nauttia auringonsäteistä. Se on jalan alla pehmeä ja vähentää esimerkiksi lautarakenteisen terassin alta tulevaa vetoa. Matto myös suojaa terassia kulumiselta ja vähentää siten terassin käsittelyn tarvetta.

Armottomat säänvaihtelut vaativat kuitenkin ulkotiloihin sijoitettavilta matoilta paljon. Tämän takia korkea laatu on valinnassa tärkeää. Materiaaliltaan ulkotilan matto on usein paksua pehmeää kudottua muovia tai vinyyliä.

Mattovaihtoehdoista löydät niin mitan mukaan tehtäviä kuin vakiokokoisia mattoja. Kokoja on pienestä kynnysmatosta yleensä enintään 230 senttimetriin, muotoja puolestaan pyöreistä ovaaleihin ja suorakaiteisiin asti. Kuoseja ja värejä on myös saatu myymälöihin ilahduttavan paljon, mikä mahdollistaa ulkotilan sisustamisen juuri omaan tyyliin sopivaksi.

Jos valmis valikoima ei kuitenkaan käy yksiin ulkotilan mittojen tai muotojen kanssa, voi terassi- ja parvekematon tilata juuri oman tilan mittojen mukaan.

Laadukkaat ulkokäyttöön tarkoitetut matot eivät haalistu, eivät säikähdä sadetta, ja kastuttuaankin ne kuivuvat nopeasti. Useissa on myös käsittely, joka estää homehtumisen. Matot voivat olla ulkotiloissa myös pakkasella – tosin rullaaminen katoksen alle tai pehmustelaatikkoon laittaminen talveksi suojaa niitä likaantumiselta. Likaantuneen muovi-/vinyyli-/polyropeenimaton voi kopistella ja vesipestä.


Istuta & ihastu: Huonekasvit talvella

Teksti Mira Halonen Kuvat valmistajat

Huonekasvin valinta painottuu usein miellyttävään ulkonäköön tai kasvutapaan, mutta mielessä tulisi olla myös kasvin sijoittaminen kotiin – saako se tarpeidensa mukaisesti valoa, lämpöä ja kosteutta. Jos joudut tyytymään vaatimattomaan kasviin, muista, että näyttävän ruukun avulla saat helposti potkua sen ulkonäköön. Sekä kasveissa että ruukuissa on valikoimaa niin runsaasti, että löydät varmasti sopivan yhdistelmän omaan sisustukseesi. Ruukkuun kannattaa muutenkin panostaa. Esimerkiksi riittävän suuri altakasteluruukku mahdollistaa pitkät hoitovälit.

Tarkista ostohetkellä silti huonekasvin kunto. Hyvä väri, napakat lehdet, ei ötököitä vaikkapa lehtien alapinnoilla, juurella on puhdas turvepinta. Kurkista myös muoviseen ruukkuun nähdäksesi kasvin juurien elinvoimaisuus.

Sopivan kasvin löydettyäsi, pakkaa se huolella paperiin ja vaikka vielä muoviin kotimatkaa varten. Tasaisessa lämmössä ja kosteudessa kasvanut kasvi on arka viimalle ja pahimmassa tapauksessa pudottaa kaikki lehdet.

Raota pakettia kotona ja annan lämmön tasaantua. Yleensä suositellaan istuttamaan kasvi heti uuteen, puhtaaseen, juuri sille soveltuvaan multaan samaan syvyyteen kuin se aiemmin oli. Todennäköisesti kasvi on istutettu alunperin turpeeseen, joka on kotioloissa aina joko liian märkää tai kuivaa. Oikeanlainen multa ja salaojitettu tai reiällinen ruukku auttavat säilyttämään sopivan kosteuden.

Istutuksen yhteydessä on hyvä suihkuttaa kasvi hyvin. Suosittelen jopa ruiskuttamaan kasvin tässä vaiheessa laimealla mäntysuopa-vesiseoksella, jotta mahdolliset tuhohyönteiset eivät pääse leviämään kodissa jo ennestään oleviin kasveihin.

Loka-marraskuussa on luonnonvalo vähissä. Kasvit tulee siirtää mahdollisimman valoisaan paikkaan ikkunoiden läheisyyteen, ei kuitenkaan lämmityspatterien viereen.

Jos vain mahdollista, lisää muiden huonekasvien hyvinvointia kasvuvalon avulla. Koska led-lamppu ei kuumene, se voi olla periaatteessa jopa kiinni kasvissa. Olet vain ostohetkellä tarkkana ja hankit kunnon kasvuvalon (noin 1 000 luksia), jonka säteily edistää fotosynteesiä, etkä muutaman euron ”kasvivaloa”, joilla on vain lumevaikutus kasveille.

Kasvulamppu toimii yleensä parhaiten simuloidessaan normaalia päivänvaloa, eli tästä syystä sitä ei tulisi käyttää liian pitkään, vaan antaa kasveille myös lepohetki. Valon määrä riippuu toki kasvilajista, mutta hyväksi normiksi voidaan asettaa noin 12–15 tuntia vuorokaudessa. Helmi-maaliskuulla lamput voi siirtää sitten pois – taimikasvatuksen tarpeisiin.

Koko artikkeli luettavissa Terassi 7/18 -lehdessä!